sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Voimaväriä

Vietin taas syntymäpäivääni - tai en siis viettänyt - tällä viikolla... Olin ollut jo pidemmän aikaa sitä mieltä etten jaksa juhlistaa tällaista välivuotta nyt mitenkään - olenhan jo taas uudella vuosikymmenellä ja jotenkin en jaksanut nyt sulattaa tätä asiaa lainkaan. Päätin siis etten juhlista syntymäpäivääni - tavallisuudesta poiketen en valmistanut yhtään mitään tarjottavaa enkä kutsunut ketään kylään. Itse merkkipäivänkin vietin hoitamalla asioita pitkin ja poikin autolla huristellen.

Mutta sainpa kuin sainkin syntymäpäiväfiiliksen!

Mieheni yllätti minut täysin. Illalla kun hän ei ollut vielä edes lähtenyt töistä, sain paikallisen kukkakauppamme kautta kukkalähetyksen mieheltäni. Eihän tuo sinänsä mitenkään ihmeellistä ole, mutta kun lähetyksessä oli mieheni käsin kirjoittama kortti mukana...

Siinä piti "neiti marplen" hieman miettiä miten mieheni oli tuon saanut aikaiseksi. Kunnes muistin, että edellisenä iltana hän oli tullut junalta "hieman myöhässä" kotiin - minä olin luullut että juna oli ollut myöhässä. Mutta miehenipä olikin käynyt siinä välissä kukkakaupassa tilaamassa minulle kukat seuraavalle päivälle ja näin hän oli saanut itsekirjoitetun kortin mukaan.

Mikä ihana ja romanttinen yllätys!

gerberat ja neilikat

gerbera

Kimppuun mieheni oli valinnut meille merkityksellisiä gerberoita ja kukkakauppias oli lisännyt neilikoita ja ruusuja ja tuollaista keltaista vähän piiskun näköistä kukkaa.


neilikat ja ruusut

Mitkä voimavärit!

Näillä taas jaksaa alkavaan viikkoon.

Ja kerkiän vielä osallistua Tainan Kukkailotteluunkin!

 gerbera


Aurinkoa alkavaan viikkoosi!

-Pia-







perjantai 2. helmikuuta 2018

Onneksi tulee Runebergin päivä!

Runebergin päivä on jo ihan nurkan takana ja siksipä päätin pitkästä aikaa tarttua sähkövatkaimeen ja leipoa muutaman aikuiseen makuun kostutetun tortun meille perjantai-illan herkuiksi..

runebergintorttu päältäpäin


Ohjeen löysin K-Ruoka -resepteistä.

Ja ohjeessa houkutti sen yksinkertaisuus - kaikki muut tarvikkeet löytyivätkin jo kaapeista paitsi mantelijauhe, joten ostoslistakin oli hyvin lyhyt :)

Tarvikkeet:
150 g margariinia tai voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta
1 1/2 dl piparkakkumuruja tai korppujauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa tai kevytkermaa

Kostutusliemi:
1/2 dl rommia tai punssia
1/2 dl vettä
2 rkl fariinisokeria

Koristeeksi:
valmista sokerikuorrutetta
vadelmahilloa tai -marmeladia


Ensin kävin joulupipareiden kimppuun. Kaapissa oli (ja on edelleenkin) Annas Pepparkakor -paketti, josta murskasin noin kymmenen piparia pakastuspussin sisällä = 1,5 dl muruja.

runebergintorttu ja annas pepparkakor
Huoneenlämpöisen margariinin, sokerin ja fariinisokerin vatkasin kuohkeaksi. Lisäsin siihen munat yksitellen koko ajan vatkaten.
Sitten kuivat aineet, jotka olin jo sekoittanut keskenään ja lopuksi maito.
Taikina nopeasti sekaisin ja kahdella lusikalla nostelin melko kosteaa taikinaa suht' suuriin muffinssivuokiin.
Tästä taikinamäärästä sain yhdeksän (9) isohkoa muffinssivuokaa 2/3 täytettyä.

Uuni oli lämmennyt kahteensataan asteeseen ja muffinssivuoat paistopellin päällä uunin keskitasossa saivat paistua 20 minuuttia.

Kun otin tortut uunista, valmistin kostutusliemen: puoli desiä rommia, puoli desiä vettä ja kaksi ruokalusikallista fariinisokeria kattilaan, kattila liedelle ja kuumennetaan, kunnes sokeri on sulanut.

Liemellä kostutetaan vähän jäähtyneet tortut ja annetaan kostua vaikka seuraavaan päivään.

En malttanut odottaa vaan kun tortut olivat jäähtyneet lähes kokonaan, pursotin päälle valmista sokerikuorrutetta ja lisäsin keskelle vadelmahilloa.

Ja maistoin...

maistettu runebergintorttu

Aaah - olipa hyvää! Kuohkeaa ja makoisaa! Ei liian makeaa vaan maut tulivat hyvin esiin.
Lusikoin tämän vuoden ensimmäisen runebergin tortun nautiskellen ja suunnittelin jo toisen satsin leipomista. Täytyyhän näitä varmaan jäädä muillekin ;)



-Pia-